Kategoria: näyttelyt

Tekoäly on noussut merkittäväksi voimaksi kuvataiteessa mullistaen perinteisiä tapoja luoda ja tulkita taidetta. Sen laskentakyky ja kyky analysoida valtavia tietomääriä tarjoavat taiteilijoille ainutlaatuisen lähtökohdan uudenlaiselle luovuudelle. 

Tekoäly kykenee muun muassa oppimaan kuvallisia malleja ja tunnistamaan piirteitä, joita ihmissilmä ei välttämättä havaitse. Se voi analysoida valtavia määriä taideteoksia eri aikakausilta ja kulttuureista, ja löytää niistä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. 

AI toimii näin tehokkaana työkaluna, joka auttaa taiteilijoita toteuttamaan visioitaan ja saavuttamaan haluamansa tulokset.

Koneoppimisen soveltaminen eri aloilla

Tekoäly luo uutta, mutta toimii myös inspiraation lähteenä taiteilijoille. Se tarjoaa ehdotuksia ja ideoita, jotka herättävät taiteilijan mielikuvituksen ja kannustavat uudenlaisiin kokeiluihin. 

Taiteilija hyödyntää tekoälyn luomia visuaalisia konsepteja ja yhdistää ne omaan luovaan prosessiinsa synnyttäen ainutlaatuisia ja yllättäviä taideteoksia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

• Maalaustaide: Tekoälyohjelmat voivat analysoida taideteosten piirteitä, tyylilajeja ja värejä, ja luoda näiden pohjalta uusia maalauksia. Ne voivat myös toimia taiteilijoiden inspiraation lähteenä tarjoamalla ehdotuksia ja ideoita.
• Kuvankäsittely: Tekoäly parantaa kuvien laatua, poistaa kohinaa ja korjata vääristymiä. Se voi myös automaattisesti luokitella ja tunnistaa kuvien sisältöä, mikä helpottaa tietokantojen järjestämistä ja parantaa tiedonhaun tehokkuutta.
• Taidenäyttelyt ja galleriat: Tekoälyä voidaan käyttää näyttelytilojen suunnittelussa ja kävijäkokemuksen parantamisessa. Esimerkiksi tekoäly voi analysoida kävijöiden reaktioita ja kiinnostuksen kohteita sekä suositella heille sopivia taideteoksia.

Lisäksi tekoäly edistää interaktiivisuutta taiteen ja yleisön välillä. Interaktiiviset taideteokset, jotka reagoivat yleisön läsnäoloon tai liikkeisiin, luovat ainutlaatuisia ja osallistavia taidekokemuksia. Tekoälyllä varustetut teokset voivat reagoida yleisön tunteisiin, mielialoihin ja kiinnostuksen kohteisiin luoden syvemmän ja henkilökohtaisemman yhteyden taiteen ja yleisön välille.

Myös rahapeliteollisuus hyödyntää tekoälyä ja koneoppimista monin eri tavoin. AI toimii esimerkiksi suosittelujärjestelmissä, jotka analysoivat pelaajien käyttäytymistä, ja ehdottavat heille aiempaan toimintaan ja mieltymyksiin sopivia pelejä, bonuksia tai tarjouksia. AI-tekniikoita voidaan tässä tapauksessa käyttää tunnistamaan pelaajien riskikäyttäytymistä ja havaitsemaan mahdollisia peliongelmia varhaisessa vaiheessa. 

Koneoppimisen avulla voidaan analysoida pelaajien toimintaa ja tunnistaa epätavalliset tai epäilyttävät toimintamallit, kuten huijaukset, bottien käyttö tai tilin väärinkäyttö. Koneoppimismalleja käytetään myös pelien tasapainottamiseen, voittomahdollisuuksien optimointiin ja pelaajakokemuksen parantamiseen.

Tekoälyn ja taiteilijan yhteistyö: Uudenlaisen luovuuden synnyttäminen

Tekoäly ei kuitenkaan korvaa taiteilijan ainutlaatuista näkemystä ja taitoa, vaan toimii pikemminkin tehokkaana kumppanina ja työkaluna taiteen luomisessa. Se laajentaa taiteilijan mahdollisuuksia tarjoten uusia työkaluja, näkökulmia ja inspiraatiota. AI:n avulla taiteilijat voivat tutkia erilaisia visuaalisia elementtejä, kokeilla erilaisia tyylejä ja kehittää oman ainutlaatuisen taiteellisen ilmaisunsa. 

Tässä on muutamia esimerkkejä ohjelmista ja työkaluista, jotka mahdollistavat tekoälyllä luodun taiteen luomisen. 

1. DeepArt.io: Online-palvelu käyttää syväoppimista ja neuroverkkoja luodakseen tekoälyn avulla taiteellisia muokkauksia valokuvista. Käyttäjät voivat ladata omia kuviaan ja valita erilaisia taiteellisia tyylejä, joiden perusteella tekoäly luo muokatun version alkuperäisestä kuvasta.
2. Runway ML: Tekoälysovellus, joka tarjoaa monipuolisia työkaluja taiteen luomiseen. Se sisältää muun muassa erilaisia syväoppimisen malleja, jotka auttavat luomaan grafiikkaa, animaatioita, musiikkia ja paljon muuta.
3. Google DeepDream: Projekti hyödyntää syväoppimista luodakseen psykedeelisiä ja surrealismia muistuttavia kuvia. Käyttäjät voivat ladata omia kuviaan ja antaa tekoälyn ”uneksia” niistä, tuottaen mielenkiintoisia ja visuaalisesti kiehtovia lopputuloksia.
4. OpenAI DALL-E: OpenAI:n kehittämä ohjelma, joka pystyy generoimaan visuaalisia sisältöjä tekstipohjaisten kuvausohjeiden perusteella. Se luo kuvia ja piirroksia, jotka vastaavat annettuja kuvailuja avaten uusia mahdollisuuksia taiteen luomiseen.
5. NVIDIA GauGAN: Ohjelmisto hyödyntää syväoppimista ja generatiivisia neuroverkkoja luodakseen realistisen näköisiä maalauksia piirustuksista. Käyttäjät voivat piirtää yksinkertaisia muotoja, ja tekoäly täydentää ne monimutkaisemmiksi ja yksityiskohtaisemmiksi maisemiksi tai objekteiksi.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä AI-taidetta luovista ohjelmista, ja alalla tapahtuu jatkuvaa kehitystä. Taide nousee näytöiltä virtuaalisiksi kokemuksiksi.

Tekoälyn vaikutukset kuvataiteeseen ovat vasta alkutekijöissään, ja tulevaisuudessa voimme odottaa entistä enemmän innovaatioita ja kehitystä tekoälyn ja kuvataiteen yhteistyössä.

Eettiset näkökulmat tekoälyn käytössä kuvataiteessa

Tekoälyn käytön herättämät eettiset kysymykset kuvataiteessa ovat merkittäviä ja vaativat huolellista pohdintaa. Kun taideteoksia luodaan tekoälyn avulla, perinteiset käsitteet kuten alkuperäisyys, omistajuus ja alkuperä, voivat joutua kyseenalaistetuiksi.

Yksi keskeinen kysymys on, miten taiteen alkuperäisyys määritellään tekoälyn luomissa teoksissa. Koska tekoäly pystyy analysoimaan ja yhdistelemään valtavia määriä tietoa, se voi tuottaa uusia teoksia, jotka perustuvat lukuisiin eri lähteisiin. 

AI-sisällöntuotannossa herää kysymys siitä, kuka on todellinen luojahahmo tai teoksen omistaja, saattaa nousta esiin. Onko taiteilija, joka käyttää tekoälyä työkalunaan, edelleen teoksen pääasiallinen tekijä, vai tulisiko meidän tunnistaa myös tekoälyn rooli?

Lisäksi tekoälyllä luodut teokset voivat herättää kysymyksiä taiteen arvostuksesta ja taiteilijoiden asemasta. Tekoälyn avulla tuotetut teokset voivat olla teknisesti taitavia ja visuaalisesti mielenkiintoisia, mutta ne voivat kyseenalaistaa tuotosten syvyyden, tunteellisen ulottuvuuden ja merkityksellisyyden. Taiteen arvostus kun perustuu usein ainutlaatuisuuteen, taiteilijan kädenjälkeen ja henkilökohtaiseen ilmaisuun.

On myös tärkeää pohtia, miten tekoälyllä luodut teokset vaikuttavat taiteilijoiden asemaan. Tekoäly voi tarjota nopeita ja tehokkaita tapoja luoda taidetta, mikä vaikuttaa väistämättä perinteisen taiteentekoprosessin ja taiteilijoiden toimeentuloon. Samalla se kuitenkin avaa taiteilijoille uusia mahdollisuuksia luoda jotakin täysin uutta ja ennen näkemätöntä.

Kun museot ja näyttelyt ovat olleet suljettuina, taiteilijoiden on ollut keksittävä vaihtoehtoisia keinoja tuoda työnsä yleisön ulottuville. Yksi keino on tehdä työ julkiselle paikalle jossa sitä voi ihailla turvaetäisyyden päästä. Esimerkki tällaisesta taiteesta on Reijo Kelan Hiljainen kansa Suomussalmella, jonka hahmot saivat käsiinsä 500 vappupalloa.

Toinen vaihtoehto on siirtyä online maailmaan. Museot.fi palvelu on koonnut listaa taidenäyttelyistä ja museokokoelmista joihin voi tutustua myös kotoa käsin. Suuri osa palveluista on toki ollut käytettävissä jo ennen rajoitustoimenpiteitä, koska aivan hetkessä laadukasta virtuaalinäyttelyäkään ei rakenneta.

Yksittäiselle taiteilijalle tai pienelle gallerialle saattaa olla kätevintä hyödyntää valmista teknologia-alustaa. Teknologisesti unnianhimoisimmat ovat jopa toteuttaneet VR eli Virtual Reality-teknologiaan.

Tällaista ratkaisua tarjoaa VR-All-Art alusta. Luonnollisesti myös käyttäjiltä pitää tällöin löytyä laitteisto eli virtuaalilasit, joten käyttäjien määrä väistämättä rajautuu. (Toki VR-galleriaa on mahdollista tutkia myös perinteiseltä näytöltä.)

Taidemuseoiden ohella tällä hetkellä VR-All-Artin kautta pääsee tutustumaan muun muassa kuubalaisen synkretistin Carlos Quintanan töihin, Ivana Ivkovicin piirustuksiin Belgradissa tai Aureus Gallerian yksityistaiteen kokoelmaan.

Vaikka suomalaista taidetta netistä löytyy, varsinaisessa virtuaalitodellisuudessa ei tällä hetkellä ilmeisesti ole töitä esillä? Näytillä portfolioissa on lähinnä erilaisia pelihahmoja.

Mediataideryhmä Kruks käsitteli kesän 2018 näyttelyssään suomalaisten mediataiteilijoiden lähestymistapoja virtuaaliseen taiteeseen. Yhtenä hankaluutena on nähty että ala on teknologiajättien ja peliyhtiöiden hallitsemaa. ”Indie-VR:n” tila on kapeampi.

Viimeisin trendi eli AI-taide kytkeytyy myös virtuaalisen taiteen tuottamiseen.

Joka toinen vuosi järjestettävän Helsinki Biennaalin kohtalo tänä vuonna on vielä epäselvä. Avaus siirtyy joka tapauksessa alkuperäisestä kesäkuun 12. päivästä eteenpäin. On myös mahdollista että koko tapahtuma perutaan.

Biennaali on tarkoitus järjestää Helsinkin Vallisaaressa, joka avautui yleisölle puolustusvoimien käytöstä vuonna 2016. Luonnonkauniilla saarella sijaitsee useita historiallisia rakennuksia eri aikakausilta, ja se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Ympäristöön sopivasti Helsinki Biennaalin teemoja 2020 ovatkin merellisyys ja ekologisuus. Kaikessa järjestelyssä on huomioitu tapahtumapaikan herkkyys, ja noudatettu Metsähallituksen kanssa yhteistyössä noudatettuja raameja. Useat alueen rakennukset ovat nyt ensimmäistä kertaa vierailijoille avoinna.

Taiteilijoita ja taiteilijaryhmiä Suomesta ja muualta olisi biennaaliin tulossa 40. Teokset sijoitellaan noin 3 kilometriä pitkän kulureitin varrelle. Taide rantautuu myös mantereen puolelle, muun muassa HAMin tiloihin.

Lyypekin laiturille Kauppatorin läheisyyteen rakennetaan kaksi uutta laituria lauttaliikennettä varten sekä biennaalin Paviljonki. Itse saareen sijoitetaan infopiste. Lauttoja kulkee myös hakaniemestä sekä rengasreittiä Lonna, Suomenlinna, Vallisaari. Omallakin veneellä on mahdollista saapua paikalle.

Kävijöitä odotettiin paikalle jopa 300 000, tosin on varmasti selvää että vierailijamäärät jäävät nyt pienemmiksi, vaikka biennaali toteutuisikin.