Kun museot ja näyttelyt ovat olleet suljettuina, taiteilijoiden on ollut keksittävä vaihtoehtoisia keinoja tuoda työnsä yleisön ulottuville. Yksi keino on tehdä työ julkiselle paikalle jossa sitä voi ihailla turvaetäisyyden päästä. Esimerkki tällaisesta taiteesta on Reijo Kelan Hiljainen kansa Suomussalmella, jonka hahmot saivat käsiinsä 500 vappupalloa.
Toinen vaihtoehto on siirtyä online maailmaan. Museot.fi palvelu on koonnut listaa taidenäyttelyistä ja museokokoelmista joihin voi tutustua myös kotoa käsin. Suuri osa palveluista on toki ollut käytettävissä jo ennen rajoitustoimenpiteitä, koska aivan hetkessä laadukasta virtuaalinäyttelyäkään ei rakenneta.
Yksittäiselle taiteilijalle tai pienelle gallerialle saattaa olla kätevintä hyödyntää valmista teknologia-alustaa. Teknologisesti unnianhimoisimmat ovat jopa toteuttaneet VR eli Virtual Reality-teknologiaan.
Tällaista ratkaisua tarjoaa VR-All-Art alusta. Luonnollisesti myös käyttäjiltä pitää tällöin löytyä laitteisto eli virtuaalilasit, joten käyttäjien määrä väistämättä rajautuu. (Toki VR-galleriaa on mahdollista tutkia myös perinteiseltä näytöltä.)
Taidemuseoiden ohella tällä hetkellä VR-All-Artin kautta pääsee tutustumaan muun muassa kuubalaisen synkretistin Carlos Quintanan töihin, Ivana Ivkovicin piirustuksiin Belgradissa tai Aureus Gallerian yksityistaiteen kokoelmaan.
Vaikka suomalaista taidetta netistä löytyy, varsinaisessa virtuaalitodellisuudessa ei tällä hetkellä ilmeisesti ole töitä esillä? Näytillä portfolioissa on lähinnä erilaisia pelihahmoja.
Mediataideryhmä Kruks käsitteli kesän 2018 näyttelyssään suomalaisten mediataiteilijoiden lähestymistapoja virtuaaliseen taiteeseen. Yhtenä hankaluutena on nähty että ala on teknologiajättien ja peliyhtiöiden hallitsemaa. ”Indie-VR:n” tila on kapeampi.
Viimeisin trendi eli AI-taide kytkeytyy myös virtuaalisen taiteen tuottamiseen.